Monsuuni uhkaa: ”Pysyyhän kotini pystyssä?”

22-vuotias Minara Begum on yksi tuhansista rohingya-naisista, jotka pakenivat Myanmarin armeijan väkivaltaisuuksia Bangladeshiin. Turvallisuus on silti hänelle ajankohtainen huolenaihe. Erityisesti tällä hetkellä pakolaisleirillä asuvien oloja uhkaavat monsuunikauden tuomat rankkasateet, jotka aiheuttavat muun muassa maanvyörymiä ja tulvia. Minaran tarina kertoo, millaisissa olosuhteissa sadat tuhannet naiset elävät yhden maailman nopeimmin kasvavan pakolaiskriisin keskellä.

”Myanmarissa meillä oli iso puinen talo. Meillä oli lehmiä, vuohia, kanoja ja paljon puita ympärillä. Kasvatimme riisiä ja meillä oli aina tarpeeksi syötävää. Kun armeija saapui, he alkoivat polttaa kotejamme, moskeijoitamme ja tappoivat ihmisiä. Juoksin vanhempieni, sisarusteni ja nelivuotiaan tyttäreni kanssa pakoon. Emme voineet ottaa mitään omaisuutta mukaan”, kertoo Minara.

Moni paennut rohingya-nainen ja -tyttö on myös joutunut raa’an seksuaalisen väkivallan uhriksi, jota Myanmarin armeija on käyttänyt sodankäynnin aseena.

”Kävelin viisi päivää ilman ruokaa. Öisin nukuimme missä pystyimme. Nyt olemme Balukhalin pakolaisleirillä Bangladeshissa, mutta elämämme ei ole helppoa. Lapseni itkee paljon, ruokaa ei ole riittävästi. Hän pyytää lihaa tai kalaa, joita minulla ei ole”, Minara kertoo.

”Eniten minua huolestuttaa lähestyvä monsuuni. Asumme alueella, joka sijaitsee matalalla – pysyyhän pieni suojamme pystyssä?”, toteaa Minara huolissaan.

 

Uuden elämään alkuun UN Womenin tuella

UN Womenin ylläpitämässä monitoimikeskuksessa Cox Bazarin pakolaisleirillä Minara on oppinut uusia ammattitaitoja. Minara kertoo oppineensa ompelemaan vaatteita ja toimii myös monitoimikeskuksessa vapaaehtoisena. Hän opettaa ompelemista ja jakaa tietoa keskuksen toiminnasta muille pakolaisleirin asukkaille, jotta tyttöjen vanhemmat lähettäisivät heidät keskukseen saamaan tärkeää tietoa oikeuksistaan ja opiskelemaan ammattitaitoja. Hän tapaa pakolaisleirillä myös päättäjiä ja toimii naisten oikeuksien puolesta.

Minara Begum ja hänen tyttärensä Balukhalin pakolaisleirillä UN Womenin tukemassa monitoimikeskuksessa, jossa Minara on oppinut uuden ammatin ja toimii vapaaehtoisena.

 

”Tuntuu hyvältä olla keskuksessa: tavata muita naisia ja oppia uusia taitoja. Jos saan ompelukoneen, voin alkaa hankkia tienestejä perheelleni. Sitten voisin hankkia ruokaa tyttärelleni ja kouluttaa häntä. Haluan hänen tulevaisuudestaan paremman”, kertoo Minara.

—> Auta rohingya-naisia pääsemään uuden elämän alkuun

Naistenpäivänä maaliskuussa rohingya-tytöt askartelivat leijoja ja kirjoittivat niihin unelmiaan ja toiveitaan

Monitoimikeskukset tarjoavat yhden pysäkin periaatteella elintärkeää tietoa naisille liittyen terveyteen, ravintoon ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen. Keskukset tarjoavat myös psykososiaalista tukea ja mentorointia rohingya-naisille. Keskuksissa on turvalliset wc- ja peseytymistilat naisille, sillä turvallisuussyistä naiset eivät usein uskalla käyttää niitä keskuksen ulkopuolella. UN Womenin tuella pakolaisnaisille on myös jaettu lähes 8 000 avustustarvikepakettia, jotka sisältävät välttämättömiä hygieniatarvikkeita – määrä on kuitenkin riittämätön tarpeeseen nähden ja apua tarvitaan edelleen.

—> Tue monitoimikeskusten toimintaa

UN Women tukemassa naisten monitoimikeskuksessa pakolaisleirillä rohingya-naiset ja -tytöt saavat kokonaisvaltaista tukea ja mahdollisuuden opiskella ammatin.

 

Kuvat: UN Women / Allisson Joyce