Naispuoliset Syyrian pakolaiset tarvitsevat enemmän tukea

Yhä useammat Syyrian pakolaiset etsivät turvaa ja mahdollisuutta normaalin elämään Euroopasta.

“ISISin eteneminen pelotti minua. Hyvästelin mieheni ja myin yritykseni voidakseni paeta tyttäreni kanssa. Halusin, että hän voi jatkaa lakiopintojaan ja elää hyvää elämää rauhassa. Vuosia kestäneen konfliktin ja levottomuuden jälkeen se on mahdotonta Syyriassa”, kertoo 48-vuotias Sawsan.

Syyrian Hamasta paennut Sawsan seisoo tyttärensä Rafan kanssa tuhansien muiden turvapaikanhakijoiden kanssa jonossa Gevgelijan vastaanottokeskuksessa Kreikan ja Makedonian* rajalla.

Sawsan ja Rafa liittyvät osaksi yli miljoonan turvapaikanhakijan ja siirtolaisen joukkoa, jotka viime vuonna pääsivät Eurooppaan meriteitse sodan repimistä maista. Suurin osa vaarallisen merimatkan tehneistä on miehiä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vajaa viidesosa Serbiaan ja Makedoniaan saapuvista turvapaikanhakijoista on naisia ja neljännes lapsia.

Turvapaikanhakijat pyrkivät jatkamaan matkaa pikaisesti maahantulijoiden rekisteröintikeskuksesta Gevgelijassa.
Turvapaikanhakijat pyrkivät jatkamaan matkaa pikaisesti maahantulijoiden rekisteröintikeskuksesta Gevgelijassa.

Naiset alttiita väkivallalle ja hyväksikäytölle

YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin mukaan naispuolisten turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten erityisiä tarpeita ja haavoittuvaista asemaa ei ole huomioitu pakolais- ja siirtolaiskriisin hoidossa riittävällä tavalla.

UN Women selvitti loka-marraskuussa naisten ja tyttöjen kohtaamia riskitekijöitä ja sitä, kuinka Euroopan kauttakulkumaissa on huomioitu naisten erityistarpeet. Kartoitusta varten syvähaastateltiin Eurooppaan saapuneita nais- ja miespakolaisia, hallitusvirkamiehiä, YK:n henkilökuntaa sekä kymmenien kansainvälisten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen edustajia.

“YK-järjestöt ja kansalaisjärjestöt ovat tehneet paljon valtavan paineen alla vastatakseen Euroopan suurimpaan pakolaiskriisiin sitten toisen maailmansodan”, sanoo UN Womenin Euroopan ja Keski-Aasian aluejohtaja Ingibjorg Gisladottir.

Gisladottir kuitenkin sanoo, että Länsi-Balkanin pakolaisreittiä pitkin tulevien naisten ja tyttöjen kaikkia tarpeita ja oikeuksia ei ole huomioitu täysmääräisesti pakolaiskriisin hoidossa. Naispuoliset pakolaiset ovat vaarassa joutua hyväksikäytön ja sukupuolittuneen väkivallan kohteeksi. Psykososiaalinen stressi ja traumat, terveysongelmat ja perheestä eroon joutuminen koettelevat naisten hyvinvointia.

Kielimuuri ja kulttuurierot vaikeuttavat humanitaaristen toimijoiden mahdollisuutta tukea erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja taata heille keskeiset palvelut. Turvapaikanhakijoiden pyrkimys siirtyä mahdollisimman nopeasti eteenpäin kauttakulkumaista lisää edelleen tilanteen haastavuutta.

Yksi UN Womenin selvitykseen haastateltu nainen on 33-vuotias Ihsan, joka ennen Syyriasta pakenemista toimi pankkivirkailijana Damaskoksen liepeillä.

“Kaikkein kauhein osuus pitkää matkaamme oli merimatka, joka oli erittäin vaarallinen, etenkin kun matkustin kahden lapseni kanssa”, Ihsan kertoi.

Hän sanoi, että naiset matkustavat päiväkausia, joskus kuukausia, mutta heillä on harvoin mahdollisuus peseytyä tai levätä turvallisissa ja puhtaissa paikoissa, joissa heidän yksityisyyttään kunnioitetaan. Naisilla ei myöskään ole kunnollista tietoa matkareiteistä tai saatavilla olevista palveluista.

Äideille ja vauvoille tarkoitettu tila palvelee naispakolaisia Serbian Presevossa.
Äideille ja vauvoille tarkoitettu tila palvelee naispakolaisia Serbian Presevossa.

Palvelut riittämättömiä

UN Women pyrkii helpottamaan naisten ja tyttöjen tilannetta jakamalla yhteistyössä Oxfamin kanssa avustustarvikkeita Serbiaan ja Makedoniaan saapuville turvapaikanhakijoille. Alkuvuodesta 2016 tarkoitus on aloittaa naisille suunnatun kohdistetun tiedotuksen tukeminen, paikallisten toimijoiden kapasiteetin vahvistaminen ja vaikuttamistyö naissiirtolaisten ja -pakolaisten oikeuksien puolustamiseksi.

UN Womenin arvion mukaan naisten ja muiden haavoittuvien ryhmien asioiden käsittelyn nopeuttaminen rekisteröintikeskuksissa, hygieniatarvikkeiden jakaminen naisille, seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut sekä turvapaikat naisille ja vauvoille ovat hyviä käytäntöjä, jotka ovat helpottaneet monien naisten ja tyttöjen tilannetta.

Palvelut ja kyky tarjota suojelua ja tietoa naisille kauttakulkumaissa on kuitenkin riittämättömällä tasolla tarpeeseen nähden. UN Women valmistelee parhaillaan sukupuolten tasa-arvosta vastaavien viranomaistahojen sitouttamista vastaanottoprosessiin sekä yhteistyön vahvistamista kansallisten ja paikallistason hallitusten kanssa, jotta naisten tarpeet voidaan huomioida paremmin. Tavoitteena on myös lievittää jännitteitä pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen välillä.

UN Women on myös perustamassa alueellista verkostoa, joka yhdistää siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden nais- ja kansalaisjärjestöt jakamaan tietoa keskenään sekä voimistamaan yhteistä vaikuttamistyötä naisten oikeuksien vahvistamiseksi.

* Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

(Kuvat: UN Women/Mirjana Nedeva)

» Lataa koko raportti (pdf)