Rauhan ja sovinnon puolesta

Rauhaa ei ole ilman kestävää kehitystä, eikä kestävää kehitystä saada aikaan ilman rauhaa. Väkivaltaisten ääriliikkeiden nousu, terrorismi, sodat ja konfliktit vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään ympäri maailmaa.

Naisten oikeuksiin ja osallistumismahdollisuuksiin investoiminen on yksi tehokas keino estää sotia ja rakentaa rauhaa.

Kolme rohkeaa naista kertoo omasta työstään ääriliikkeiden kasvun lopettamiseksi sekä rauhan, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

Haidara Djeneba Sy on uskonnollinen naisjohtaja Malista. Toukokuussa 2016 hänet valittiin ensimmäisenä naisena maan musliminuorten verkoston UJJMA:n varapuheenjohtajaksi. UN Women työskentelee yhdessä UJJMA:n kanssa rauhan rakentamiseksi ja naisten roolin vahvistamiseksi toiminnassa väkivaltaisia ääriliikkeitä vastaan.

Pelkäämme radikalisoitumista ja nuortemme värväämistä ääriliikkeisiin. Naisina ja naispuolisina uskonnollisina johtajina meidän pitää tehdä osamme tämän estämiseksi. Äiteinä, siskoina, puolisoina, opettajina ja hoivaajina me olemme kaikkein lähimpänä lapsiamme. Johtajina meihin uskotaan.

Musliminaiset näkevät usein itsensä kotona pysyvinä naisina. Miesten luomat perinteet ovat johtaneet uskomukseen, että naiset ovat jotenkin miehiä ala-arvoisempia. Koraani ei opeta niin. Uskonnollisena naisjohtajana voin puhua muille naisille ja auttaa heitä ymmärtämään, että heillä on tasa-arvoiset oikeudet.

Saarnaan, opetan ja herkistän naisia ja miehiä käytännöllisillä esimerkeillä, ja esimerkeillä Profeetan elämästä. Muistutan heille, että islam kunnioittaa naisia ja kannustaa naisten taloudellista voimaannuttamista.

Voimme vaikuttaa nuoriimme ja kansakuntaamme, mutta emme niin kauan kuin olemme köyhiä ja heikossa asemassa.

 

Hajiya Halima Mahdi on nigerialainen naisjohtaja ja entinen Kaltungon paikallishallinnon virkamies. Hänet on koulutettu mentoriksi UN Womenin Pohjois-Nigerian rauhan ja turvallisuuden ohjelmassa. Sen tarkoituksena on saada aikaan rauhanomainen yhteiskunta ja lopettaa naisiin kohdistuva väkivalta.

Konfliktin perimmäinen syy on epätasa-arvo. Kun kotona vallitsee rauha, voi rauha olla myös yhteiskunnassa. Minun kotonani miehiä ja naisia kohdellaan tasa-arvoisesti, koska jaamme työt. Kannustan myös naisia menemään takaisin kouluun, koska heillä on valoisampi tulevaisuus, jos he suorittavat koulutuksensa loppuun.

Kun kuulemme rauhanrakennustyössä, että naisia pahoinpidellään heidän kodeissaan, tarjoamme heille neuvontaa. Puhumme myös miehille, jotka kohtelevat puolisoitaan väkivaltaisesti. Keskustelun avulla yritämme päästä kiinni ongelman juuriin ja autamme löytämään rauhanomaisen ratkaisun.

Kun kyse on raiskauksesta, useimmat naiset eivät halua edes puhua siitä leimautumisen pelossa. Me neuvomme heitä avaamaan suunsa, jotta syyllistä voidaan rangaista. Ennen naisten odotettiin pysyvän hiljaa. Nyt me ohjaamme heidät poliisin luo ja puhumaan lakimiehille.

Yanar Mohammed perusti vuonna 2003 naisten vapauksia puolustavan kansalaisjärjestön. Hän puhui YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevässä debatissa, kun neuvoston käänteentekevä päätöslauselma 1325 täytti 15 vuotta.

Irakin tilanne on hyvin synkkä. Monet naiset ovat karanneet kotoaan ja joutuneet ihmiskauppiaiden vangeiksi. He haluavat paeta, mutta eivät voi palata kotiin, koska heidät tapettaisiin. Miljoonat naiset ovat maansisäisessä pakolaisuudessa. He ovat alttiita ihmiskaupalle, koska he ovat köyhiä ja heidän pitää ruokkia lapsensa.

Meillä on myös äärimmäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ISISin vuoksi. Yritämme puuttua siihen tavoittamalla naisia ja valmistaudumme avaamaan uusia turvakoteja. Kun naiset tulevat turvakoteihimme, pidämme aluksi huolta heistä, mutta lopulta kyse on voimaantumisesta ja poliittisesta tietoisuudesta. Haluamme heidän ryhtyvän ihmisoikeusaktivisteiksi ja johtajiksi omissa yhteisöissään.

Jos on joku hetki historiassa, jolloin tarvitsemme YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325, se hetki on nyt.