Tytöt nousevat puolustamaan oikeuksiaan Kirgisian maaseudulla

Aigul Alybaeva on syystäkin ylpeä tyttärestään. 16-vuotias Aiturgan Dzholdoshbekova edustaa tulevaisuuden ääntä vanhoillisessa Kirgisiassa.

”Haluan meidän olevan feministejä. Meidän pitää työskennellä yhdessä kaikenlaista väkivaltaa vastaan”, Aiturgan sanoo.

UN Womenin lahjoittajien tuella Kirgistanin naisyhteisöjen kansallinen liitto työskentelee ruohonjuuritasolla tukeakseen tyttöjen johtajuustaitoja ja opettaakseen heille, miten ehkäistä väkivaltaa.

Aiturgan on yksi ohjelmaan osallistuvista tytöistä. Hänen tähtäimessään on erityisesti morsiamen ryöstöjen ja pakkoavioliittojen lopettaminen. Äiti Aigul tukee tytärtään ja on oppinut itsekin keskustelemalla hänen kanssaan.

”Jos minun lapseni siepattaisiin, hyväksyisin ehdottomasti hänet takaisin. Kaikki äidit eivät hyväksy. Mutta minä haluan tyttäreni olevan onnellinen ja menevän naimisiin sellaisen miehen kanssa, jota hän rakastaa.”

Satoja sieppauksia joka viikko

Kirgisiassa morsiamen ryöstö on perinteinen tapa, joka on yhä voimissaan. Edelleen 12 000 naista ja tyttöä siepataan ja pakotetaan vaimoiksi joka vuosi.

Kirgisian parlamentti hyväksyi jo neljä vuotta sitten lain, joka tiukentaa morsiamen ryöstöstä annettavia tuomioita. Lain hyväksymistä avittivat tilastot, joiden mukaan vain yksi sieppaustapaus seitsemästäsadasta päätyy syyttäjälle ja yksi tapaus 1500:sta johtaa syyllisen rankaisemiseen.

Lain muuttaminen todellisiksi muutoksiksi naisten elämässä on osoittautunut haasteelliseksi, sillä naisiin kohdistuva väkivalta on sosiaalisesti laajalti hyväksyttyä. Asenteiden muuttaminen on avain kestävään muutokseen.

”Miesten ja naisten pitäisi olla tasa-arvoisia. Siksi uskon, että on tärkeää että tiedämme oikeuksistamme”, sanoo Aiturgan.

Tunnen oikeuteni

Kolmessa kylässä pilotoituun koulutusohjelmaan on osallistunut jo yli 600 nuorta. Ohjelma hyödyntää taidetta ja mediaa, ja se on ensimmäinen laatuaan kirgiisin kielellä.

Asenteet maaseudun yhteisöissä ovat muuttuneet ohjelman ansiosta. Tyttäret, äidit ja isoäidit ovat käyneet yhteistä dialogia sukupuolten tasa-arvosta. Kularisa, 62, näkee nuorten ajaman muutoksen myönteisenä ja kannustaa tyttöjä osallistumaan.

“Menneisyydessä naisilla ei ollut mahdollisuuksia. Meidän piti pysyä avioliitossa. Mutta nyt on hyvä, että nuoriso muuttuu… Ajat muuttuvat ja myös me muutumme.”

(Kuvat: UN Women/Theresia Thylin ja Ryan Brown)